Luettua.com


  1. Etusivu
  2. Arppe, Tiina
  3. Uskonto ja väkivalta

: Uskonto ja väkivalta

Yhteenveto
Lisätiedot
  • Katseltu: 151 krt
  • Suosituksia: 6 kpl
Toiminnot

Kuvaus (270 sanaa, lukemiseen kuluu n. 2 minuuttia)

Teos pureutuu yhteen uskonnon sosiologisen tutkimuksen keskeiseen ongelmaan, uskonnon ja väkivallan suhteeseen. Läntisen maailman turvallisuudentunnetta viime aikoina horjuttanut ääri-islamilainen terrorismi on vain yksi historiallinen esimerkki uskonnollisesta väkivallasta. Väkivallalla on merkittävä asema useissa tunnetuissa uskonnoissa myös kristinuskossa. Siksi onkin perusteltua kysyä, mistä väkivalta tulee: onko kytkös uskonnon ja väkivallan välillä rakenteellinen vai pikemmin historiallinen? Miten uskonnon teoreetikot ovat aihetta käsitelleet? Teos pohtii tätä ongelmaa tuomalla tarkastelun keskiöön ranskalaisen uskonnonsosiologian perinnön, jossa kysymys väkivallasta on ollut alusta alkaen vahvasti läsnä. Ongelmaa lähestytään asettamalla uskonnon sosiologinen tutkimus kulttuuri- ja aatehistorialliseen synty-yhteyteensä ja peilaamalla väkivallan ongelmaa paitsi teoreettisten kysymyksenasettelujen myös kulloinkin tarkasteltavan ajanhetken poliittisen ja kulttuurisen tilanteen kautta. Tarkastelun lähtöpisteenä on klassikkososiologi Émile Durkheim, jonka uskontoteorian perillisiä ovat myös muut teoksessa käsitellyt ranskalaisteoreetikot: paitsi Durkheimin oppilaat, lahjan antropologina tunnettu Marcel Mauss ja kollektiivisen muistin teoriaa kehitellyt Maurice Halbwachs, myös 1930-luvulla fasismia uskonnon näkökulmasta tutkinut Georges Bataille sekä strukturalismin jälkimainingeissa väkivallan ja uhraamisen teemat uudelleen uskonnontutkimuksen keskiöön 1970-luvulla nostanut René Girard. Teos osoittaa, että uskonto on edelleen länsimaista yhteisöllisyyttä ja sen perustaa koskevan keskustelun ytimessä mutta tavalla, josta väkivalta ei koskaan ole kaukana. Sosiologian dosentti Tiina Arppe on ranskalaisen yhteiskuntateorian erityistuntija. Hänen aiemmat julkaisunsa käsittelevät pyhän, yhteisöllisyyden ja affektiivisuuden ongelmia, joita hän on tarkastellut muun muassa Rousseaun, Durkheimin, Bataillen, Baudrillardin ja Girardin tuotannossa. Hänet tunnetaan myös ranskalaisen filosofian suomentajana, joka on kääntänyt suomeksi muun muassa Baudrillardin, Bataillen, Bourdieun, Derridan ja Ferryn tekstejä.


Arvostelut

Teos ei ole vielä saanut arvosteluita. Ehkä kukaan ei ole vielä innostunut tästä teoksesta riittävästi kirjoittaakseen siitä mielipiteitään, tai heitä ujostuttaa olla se kuuluisa ensimmäisen kommentin lähettäjä.

Kirjoita uusi arvostelu
  • HTML ei ole sallittu.
  • Sähköpostiosoite ei ole sallittu.